Skip to main content

Joulun ihme, hajuton hyasintti!

Olen jo vuosikymmeniä sitten oppinut, etten työnnä nenääni lähellekään hyasinttia. Niiden voimakas tuoksu saa pääni pyörälle ja aiheuttaa kauhean päänsäryn. Samoin tekevät liljat, joista nykyään on onneksi myös tuoksuttomia versioita.

Palasin Suomesta alkuperäisen ajatuksen mukaan niin, että voimme Puolison kanssa viettää edes uutta vuotta yhdessä. Puolison siskon poika tyttöystävineen oli kutsuttu luoksemme juhlimaan vuoden vaihtumista. Poika on koulutukseltaan sommelier, joten hänen tehtäväkseen oli annettu viinien valinta. Ruokakin oli tarkoin mietitty etukäteen.

Haimme edellisenä päivänä torilta hienon villisian rullan, jonka valmistus aloitettiin marinoimalla liha punaviinikastikkeessa. Marinadissa lihan tuli olla 24 tuntia. Alkupaloina tarjottaisiin suomalaista siian mätiä ja lohta sekä kuningaskotiloita kera itse tehdyn majoneesin. Jälkiruoan ostimme valmiina pakasteisiin erikoistuneesta Picard’ista.

Vieraat tulivat hyvissä ajoin aattoiltana. Joululahjoja emme nuorten kanssa olleet vielä vaihtaneet, joten niiden vuoro oli ensimmäisenä. Silmäni levähtivät pelästyksestä selälleen, kun avasin ensimmäisen paketin. Sieltä paljastui vielä ihan nupullaan oleva hyasintti. Saatoin siis toistaiseksi olla rauhassa. Mietin kuitenkin jo kasvin pois heittämistä heti, kun vieraat olisivat poistuneet. Minä ja hyasintti emme vain kerta kaikkisesti sovi samaan talouteen.

Ilta sujui aivan mahtavasti. Niin ruoka kuin juomatkin olivat erinomaisia. Iloisin olen kuitenkin siitä, että uskalsin jälleen kerran puhua ranskaa lähes pelotta. En enää suunnittele sanomaani etukäteen, vaan aloitan reippaasti lauseen ja odotan jatkon tulevan itsestään. Ja jos ei tule, haen toisia ilmaisumuotoja, ja toisaalta muut auttavat. Kynnys on minulla kyllä ollut kova. Vieraille puhuminen on ollut helppoa, mutta tuttujen kesken on paniikki joskus vienyt kaikki sanat päästäni.

Palaan kuitenkin nyt tuohon hyasinttiin. En heittänytkään sitä heti pois, oikeastaan unohdin sen kokonaan. Nyt siitä tuli jostain syystä puhe. Puoliso väitti, ettei hyasinteissa ole tuoksua. Paikalla ollut vieraammekin vakuutti, että ranskalaiset hyasintit ovat hajuttomia. Melkein kiihdyin, sillä minä jos kuka tiedän, että niissä on todella melkein hengityksen salpaava haju. Kerroin, että Suomessa joulukukkana paljon käytetty hyasintti on monelle muullekin kauhistus juuri sen tuoksun vuoksi. Itse varon aina valitsemasta asetelmaa, jossa on niitä mukana, jos en tiedä vastaanottajan mahdollisesta hajuherkkyydestä.

Olin sijoittanut kukan hiukan syrjemmällä, ja totta on, etten ollut koko kasvia edes tuon aattoillan jälkeen muistanut. Nyt kävin sen hakemassa, ja se oli jo hiukan auennut. Tuoksun olisi pitänyt tuntua ja oikeastaan täyttää koko huoneisto. Laitoin nenäni ihan kiinni kasviin ja nuuhkaisin voimakkaasti. Hyasintti ei tuoksunut miltään. Ei siis miltään. Tai ehkä hiukan kasvilta. Eikö se jos mikä ole joulun ihme!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *